Rationaalinen, suulas, luova, kokeilunhaluinen, itsepäinen, takertuja. Melkein keskiverto kundi siltä tiskiltä jolta tänään ostoksesi teit, saattoi soittaa perjantaina jotain cd-levyä siinä baarissa jossa kävit. Koulut ja lukiot käynyt, kokeili kokkailuakin, nyt opiskelee pakkohakuna amkssa voidakseen kadota piilotyöttömien massaan.
Mitä?
Avautumista ja vuodatusta kaikelle kansalle kun ei voi enää kellekään puhua henkilökohtaisesti. Hyviä päiviä, huonompia päiviä, päiviä jolloin tulee paskaa tuelta ja vituttaa niin ettei henki kulje. Omaehtoista terapiaa jotta pää kestäisi ja maski pysyisi naamalla.
Häh?
Uskokaa tai älkää kaikki on totta vaikka ei aina totena pitäisikään. Aloitan tarinoinnin hetkestä pari vuotta ennen tätä hetkeä ja ehkä vähän aiemminkin ja pyrin pääsemään tähän päivään asti. Voitte tykätä, voitte vihata, voitte ihan mitä tahansa. Voin lähteä kahville jos kysyt.
]]>Usein bäkkärillä ei juuri kummoistakaan säpinää ole. Baareissa ja yökerhoissa ei noin normaalisti voi juuri bäkkäristä puhuakaan. Lähinnä kyseessä on silloin DJ-kopin takana oleva varastomainen pieni tila jossa on lähinnä kaikenlaista romua roinaa ja varaosia sekä siivousvälineitä. On sieltä tullut löydettyä silloinkin vaikka mitä, esimerkkinä:
Muutoin bäkkäri liittyykin sitten käsitteeseen henkilökunnan sosiaalitilat. Live mestoissa onkin sitten usein jo ihan erikseen bändejä varten rakennettu pieni oleskelutila. Nämä tilat ovat usein yltä päältä tarroissa, julisteissa, tussauksissa, tägeissä ja missä milloinkin. Muutama paska tuoli ja nahkasohva, runsaasti raiskattu pöytä, ehkä toimiva mikro ja kahvinkeitin kuuluvat varustukseen. Edellisten jäljiltä voi löytää taas pulloja, teräaseita, bongeja, soittimia, kirjeitä, roskaa. Bäkkärin ohjelmaan kuuluu yleensä raskasta dokaamista, laittautumista, hikisten paitojen vaihtoa, soittimien virittelyä ja ajan tappamista. Jokunen teknikko saattaa ravata edes takaisin vetämässä kaapelia bäkkärin poikki tai sammuttamassa unohtuneita mikrofonilähettimiä.
Isoissa tapahtumissa joissa on jo tunnetumpaa väkeä voi bäkkäri olla sitten jo hyvin varusteltu. Jää tai konserttihallin edustussauna ja kokoushuone kuuluvat asiaan. Paikalla on viinaa, pikku purtavaa, telkkari josta hakkaa maikkarin yöchätti ja porukkaa joka politikoi, puhuu paskaa, keskustelee biiseistä tai muuten vaan taputtelee toisiaan selkään. Sitä kuuluisaa seksiäkin esiintyy, joskaan ei ihan valtavissa määrin. Tietyt bändiporukat ottavat asiakseen iskeä naisia bäkkärille. Yleensä paikalle tuodaan kypsempiä rouvia tai pikkulikkoja, sillä vähänkään selvemmän neidon kanssa kannattaa suunnata suoraan hotellille. Välillä bäkkäri syntyy kuin itsestään lavan takaverhon ja seinän väliselle pimeälle alueelle, johon äijät alkavat nostella bissejä ja istuskella roudauskeissien päällä aikaa tappamassa.
Viime lauantaina kävi kuitenkin omalla kohdallani erikoisempi kokemus. P ilmestyi keikalle. Hetken ihmettelin sitä kun se pyöri väkijoukossa ja ajattelin että olen töissä, älä tuu häiritsemään. Se oli laittanu ittensä aika kuumaksi, korkkarit ja jonkin sortin sukkahousut (jotka osoittautuvat myöhemmin stay-upeiksi), lyhyehkö hame, korsetti, tukka laitettu ja meikit kunnossa. P ei ole missään mallin mitoissa vaan enemmänkin vähän muodokas, mutta sen kuteet kyllä puki sen muotoja. No P osas asiansa eikä häirinny mun soittoa. Kun vuoroni loppu ja seuraava kaveri kiipes tiskille se tuli lavan sivusta ja vinkkas mulle. Kävin sit hakemassa sen siitä järkkärin ohi lavaverhon taakse ja kyselin kuulumisia. P ei liiemmin vastannu vaan kiskas mut heti sivuun ja kävi kiinni, ei liian agressiivisesti vaan sillai sopivan kiihkeesti. Olin ottanu pari paukkua enne settiä ja olin sen verra rentoutunu et alko ottaa eteen. Se huomas sen ja alko kiusata tosissaan ja ohjas samalla mun handut sen tiukkaan mutta aivan käsittämättömän kosteeseen vakoon.
Totesin et paikka ei oo aivan paras mahdollinen ja lähin menee sen kanssa bäkkärille, jossa ei pitäny olla ketää. Vitun marjat. Teknikko, roudari, dj, sekopää, isukki, kauppias istuskeli siellä samassa paketissa ja joi sitruunamehua suoraan tölkistä. Tää kaveri TI on usein ollu samoilla keikoilla ja oon ollu sen keikoilla soittelees aika monta kertaa. Kysyin et mitä vittua sä TI tääl teet ni se totes juovansa sitruunamehua. Kyselin et miks ni se paljasti et sil oli tulos joku K kaupan kauppiasmikälie duuni, josta saa hyvin massii ja jossa on maanantaina huumetesti työhönoton ehtona. Vanhan liiton kaverina TI oli kuitenkin ollu kavereidensa kanssa mökkireivaamassa just edellisen viikonloppuna ja vetäny pajaa oikeen olan takaa kaiken muun ohella. Siksi sitruunamehu. Toivotin hauskaa iltaa ja lähettiin ettii jotain muuta paikkaa. Sattumalta kyseisen hallin yhden aition ovi oli auki, liekö siistijä unohtanu, ja me painuttii sinne. P imi mut nopeesti aivan kipeen kovaks ja aloin panna sitä aition pöydällä, se voihki ja alko levittelee peppuaan samalla, en voinu vastustaa kiusausta joten aloin työntää sitä hitaasti kakkoseen. Sitä se vissii oli halunnukki sillä sillä oli jo liukkaritki valmiina. P voihki aivan sikana ja näytii ihan saatanan pornolta ku se sormetti itteään samalla ku painoin sitä oikeen urakalla perseeseen. Meinasin tulla, minkä se vissiin huomasi kun se äkkiä tönäs mut pois, tuli polvilleen lattialle ja imi mällit suuhunsa niin että meinas taju lähteä.
Hetken päästä se toivotti hauskaa iltaa ja kopisteli menemään, mun jäädessä edelleen mestoille nuppi tyhjänä ja kulli pystyssä. Pieni vinkki vielä loppuun aitiokatsojille: pyyhkikää pöytä ennen ruokailua....
]]>Huumekauppias en ole eikä musta sellaista tulekaan, mutta muut sanat kyllä sopivat. Jakajan voisi tulkita myös vapaammin asioita erilleen jakajaksi, eikä pelkästään ihmisille jakajaksi tai pois antajaksi.
Viimeinen kuukausi on ollut melkoista lehmänkauppaa. Kn ja Pn jakaessa lusikoita ja ollessa pitkälti Pn puolelta huonoissa puheväleissä olen toiminut siinä välissä "puolueettomana" välittäjänä. Kumpikin tuntuu luottavan muhun ja pitävän mua jonkin sortin liittolaisenaan. Samalla olen pyrkinyt myös säännönmukaisesti eriyttämään näitä kahta mahdollisimman nopeasti sillä välittäjänä toimiminen on melko raskasta. Tiedän alan ilmentää todella itsekkäitä, narsistisia ja jopa sosiopaattisia piirteitä. Puolustuksekseni voin sanoa että henkilöillä on edelleen minulle myös oma itseisarvonsa eikä pelkästään välinearvoa. Eipä olisi tuolla lauseella omaa persettä kyllä oikeudessa pelastettu....
Samalla yritän selvitä Mn kanssa arjesta miten taidan. Tässä tuleekin vastaan kauppias. Kovaa kaupankäyntiä siitä mikä on tärkeää ja mikä ei ja miten saadaan ja annetaan aikaan. Mllä on paha tapa urkkia toisen yksityisasioita kuten tekstiviestejä. Vaikka yleensä muistan poistaa kaikki vähänkään kysymyksiä herättävät viestit, on pahana tapanani poistaa ne vasta aina iltaisin eikä heti. M oli sitten käynyt lukemassa puhelimeni läpi kun olin suihkussa, josta tullessa haistoin heti ilmassa palaneen käryä jäätävästä viimasta huolimatta. Viestit olivat koskeneet lähinnä Kta ja Ptä ja niiden juttuja, mutta väliin oli jäänyt myös pari härskimpää läppää Pn kanssa. Kuulustelu oli melkoinen, miksi olen tekemisissä niiden kanssa? Mitä niiden asiat mulle kuuluu? Mitä mun asiat niille kuuluu? Miksi sä puhut tollasia Plle, sun ei kuulu puhua tollasta muille edes vitsillä?!?! Riita venyi sillä kertaa pitkälle yöhön, itse olin lähinnä nyökyttelijänä sillä oikeaa vastausta ei mihinkään kohtaan olisi ollut edes mahdollista antaa. Selittelin jotain läpiä päähäni kun en jaksanut sen enempää keskittyä ja mielessä siinsi vain nukkuminen, joka onneksi lopulta koitti...
]]>
Pistin Plle viestiä ja avautusin vähän tapahtuneesta. Alko kuitenkin huolestuttaa et ei muija tekis mitään typerää. Se on joskus aiemmin uhkaillu tekevänsä itsarin. (Hei ihan vitu siisti fiilis ku joku josta kuitenki vielä välität uhkailee itsarilla). Lähin siis ajeleen kaupungille ympyrää jos spottaisin sen jostain ku puhelimeen se ei vastannu. Olis voinu koittaa keskustella normaalilla äänenvoimakkuudella jos se olis vähä rauhottunu.
Yht äkkiä mun puhelin sois. Kattosin et kuka soittaa ja se oli Pn kundi (lyhennetää vaikka K). Miettisin et mitä vittua. Jätkä on lomilla jne mut miks se ny mulle soittaa..? Vastasin ja kuulin aivan paskana olevan miesäänen. P oli heittäny sen ulos kämpästä. Rauhottelin kaverii ja kysyin et sil on yöpaikka jne. ja sanoin et P oli pari kertaa vuodattanu et se ei tiedä oikeen et onks K se oikea tms. K sano et mun ois pitäny sanoo sille etukäteen jos kerta tiesin et P meinaa lempata sen. No totuus oli et en tienny. Ja sanoin et en tienny ja luulin et se oli vaa ollu semmosta perus avautumista. No K totes lopuks mulle et "sä oot hyvä jätkä ja voiks sä kattoo mitä P hommaa ja voiks sul soittaa?". Sanoin että voi.
Samalla oli Pltä tullu viesti "Heitin Kn ulos. Et haluis tulla käymään?". Vastasin et voin tulla myöhemmin nyt en ehdi ja pysäytin auton tien sivuun. Oli pakko vetää henkeä... Olo oli taas hieman ristiriitainen. K pitää mua hyvänä tyyppinä ja haluaa avautuu mulle jne. ja kyl mä haluan sitä tukee ettei tuu taas se kuuluisa paha mieli. Kuitenkin just mä oon se käki joka on käyny Kn pesällä jo jonkin aikaa ja todellakin muninu siellä ihan urakalla. Muistin kokkiopinnoista et ope sano joskus "Ei tähän tarvii ees aivoja! Teet vaan niinku resepti sanoo, et mitään muuta ja teet asiat numeroidussa järjestyksessä. Nää on kaikki valmiiks mietittyä ja jos teet reseptin mukaan ei mikään voi mennä pahasti pieleen"
Mistäköhän saisi reseptin tähän munakkaaseen?
Aloin laskee 1+1+1 = tämä hetki. Oon pitäny pientä suhdetta Pn kanssa. Pistän Plle viestin et muija lähti kiukuspäiten ulos. P heittää Kn ulos ja pyytää käymään....
Lyhennetää omaa muijaa tästä eteenpäin M. No siinä funtsies M sit sattui kuin sattuikin kävelee ohi seuraavasta risteyksestä ja jotenkin mä sen sieltä bongasin. Lopetin ajattelun ja kytkin pään autopilotille. Mielen alko täyttää pieni usva... Ajoin viereen ja kysyin et jos M haluis istuu autoon ni mentäis kotiin. Se istu kyytiin ja me mentiin. Alettiin painua nukkumaan ni se kysy kuten lähes joka päivä "Rakastaks sä mua". Autopilotti oli edelleen päällä ja vastasin täysin jollain muulla kuin omalla suullani "Joo ihan niinkuin aina". En tiedä mikä siinä on, välitän kyllä, M on tärkeä kyllä, mutta rakastanko? Ei mitään käsitystä. En oo iha varma et mitä se kyseine sana ees tarkallee tarkottaa. Toisaalta sekä kysymys että vastaus on niin kuluneita että ne tulevat täysin automaattisesti. Kuten satoja kertoja ennenkin ja jälkeen vastasin refleksinomaisesti tuntematta yhtään mitään...
]]>Muutin muijan luokse asumaan. En tiedä miksi, ratkaisu ei tunnu oikealta, mutta sanottakoon että painostuksen alaisena totesin että näin tehdään. Tiedän olevani täysin typerä, mutta vihaan riitelyä niin paljon että olen valmis myöntymään idioottimaisuuksiinkin jottei kenellekään jäisi paha mieli. PAHA MIELI! On täysin käsittämätöntä miten joku voi oikeasti tehdä niinkuin mä ja silti haluaa ettei kenelläkään ole koskaan paha mieli.
No nyt sit tulin kipeäksi, en usein ole kipeänä mutta nyt oon sit oikeen kunnolla. Muija oli duunissa ja olo oli tosi paska joten menin porukoiden luokse sairastamaan. Ne jakso höösätä niinku vanhemmat höösää. Se on ärsyttävää mut samalla kivaa. No muija soitti duunin jälkeen "Nyt kotiin!". Sanoin et oon porukoilla ja et mulla on tosi huono olo (safka ei pysyny sisässä kummastakaan päästä ja tuntu siltä kuin hevonen ois tehny kärrynpyöriä mun vatsan sisässä). Pyysin et voitaisko jäädä tänne yöks tai jotain sillä olo oli sellainen etten vain pystyny liikkumaan siinä kuumeisessa koomassa. Siitä se kilahti. Löi luurit ja tuli tänne mesoomaan. SÄ VITTU TUUT NYT KOTIIN KU KERTA ME ASUTAA YHDESSÄ! SÄ ET OO NIIN KIPEE ET SUN PITÄIS OLLA TÄÄLLÄ JA MÄ EN AINAKAAN OO TÄÄLLÄ!
Koitin selittää kuinka paska olo mulla on jne. mutta ei. Meinasin jo että täytyykö tästä lähteä meneen, mut sit faija iski kehiin. Meil himassa ei koskaan oo ollu kuitenkaan mitenkään lämpimät välit, ne on hyvät mut enemmänkin niin et jokainen tekee itse omat juttunsa piste. Faija ei oo koskaan puuttunu mun asioihin pyytämättä, mut sieltä se vaan tuli olkkarista ja ilmotti et jätkä jää nyt lepäämään ja sä oot hiljaa tai lähet vetään. Muija meinas ottaa uudet kilarit mut faija heitti sen ulos ennen ku ehtis kissaa sanoa.
Kiitti faija...
]]>No en mä sitä tiedä, mutta se sopii jotenkin mun tilanteeseen. Asioiden toistaminen tekee niistä helposti totuuksia ja totuus on vain yksipuolinen käsitys asioiden tilasta. Oma kuvaukseni on varmasti hyvin yksipuolinen eikä kestä objektiivista tarkastelua saatikaan vertailua länsimaiseen moraaliin. Joka tapauksessa mikäli joku näiden tekstien pohjalta diagnosoi jonkin letaalin mielen sairauden minulla, olisin kiitollinen jos hän siitä ilmoittaisi. (ps. ainoat välittömästi letaalit psyykkiset sairaudet ovat Delirium ja Anoreksia.)
Arki on samaa, harmaata tylsää. Välillä tuntuu et kuljen kuin sumussa ja painan vain eteenpäin jottei mikään muuttuisi, sillä muutos on ehkä se mitä mä eniten pelkään, vaikka haluankin muutosta. En usko horoskooppeihin, mutta vesimerkilleni tyypillistä on kuulemma muutoksenpelko, epätoivoinen ripustautuminen kaikkeen mitä tällä hetkellä on. Auts. osui ja upposi.
(sä vain teet, ja teet, ja teet, ja teet, ja teet) Mitä sulta odotetaan
(ja meet, ja meet, ja meet, ja meet, ja meet) Otkos sä elossakaan
Kuitenkin muija on taas mellonnu oikeen kunnolla. Kaikesta. Siitä miksi en halua olla sen kanssa joka päivä, onko mun harrastukset muka tärkeämpiä kuin se (lopetin sen takia aikaanan yhden harrastuksen ja olen katunut) ja sit Ptä. Miks kävin sen kanssa kahvilla? Mitä vittua se soitti mulle? Joo sen mutsi kuoli mut ei sen silti kuulu sitä sulle parkua? MITÄ VITTUA!?!?! Hermo menee tollasta kuunnellessa. Ja nyt tulee raaka totuus. Toistetut asiat muuttuvat tapahtumiksi. Tässä tapauksessa kana oli ensin ja sen jatkuvaa kotkotusta seurasi muna, joka teki mitä teki. Haukkukaa vapaasti pettäjäkusipäämulkuksi, mutta näin ne asiat vain ovat. Kuin suoraan jostain paskasta tv ohjelmasta.
Melloomista seuraa vitutus ja omalla kohdallani turha syyllistäminen ja syyttäminen vituttaa kenties eniten. Joten lopulta sitä ihminen tekee sitä mistä syytetään. Me ollaan Pn kanssa harrastettu seksiä useampaankin otteeseen viimesen kuukauden aikana. Kun mua vituttaa oma muija meen Pn luokse ja tiedättekö mitä? Se auttaa, se poistaa vitutusta ja sitä tuntee ittensä taas jotenkin hyväksytyksi. Ja lopultahan homma aina jotenkin menee panemiseksi. Ja se ei ole sitä samaa seksiä kuin oman muijan kanssa. Oman muijan kanssa homman tietää miten se menee, tiedän koska se alkaa, tiedän koska siltä on turha vongata, jos koitan rikkoa kaavaa saan osakseni pahoja katseita ja vaativaa ärähtelyä, tiedän lähes sekunttitarkasti mitä ensin mitä sitten ja että 11 minuutin jälkeen homma on ohi. (Huomatkaa viittaus kyseiseen kirjaan joka on oikeasti äärettömän hyvä ja suositeltava luettavaksi).
Pn kanssa homma on aivan erilaista. Aina tulee jotain uutta. Se pitää eri asioista, se pitää rajummasta tekee enemmän ja on miellyttämishaluisempi. P tykkää pukeutua, laittautua, alistua, ottaa suihin, antaa peppua, hieroo niskaa aina aluksi ja kiusoittelee lopuksi. Se tulee monta kertaa minkä voisin näin narsistisena ihmisenä kokea huomattavasti omaa itsetuntoani kohottavaksi. P huutaa, kynsii (minkä kanssa pitää varoa ettei tuu pahoja jälkiä), ja on kohta taas polvillaan. Sen kanssa koko homma kestää fucking tunti kausia ja on aina yhtä siistiä, uutta, hyvää, hienoa, miellyttävää.
En voi sanoa että hakisin Pltä seksiä tms. Se vain aina ajautuu siihen. Totuushan on se että jos jotain ei jostain saa, niin sitä haetaan sitten muualta.
]]>Muijan melloominen rupee vituttaan aika pahasti. Toisaalta tässä on pieni ristiriita. Periaatteessa en tajua miksi vitussa se melloaa syyttä siitä että oon Pn kanssa kaveri, toisaalta taas sillähän olisi ihan syykin varmaan mellota. Se ei sitä vain tiedä....
No joka tapauksessa P asuu mun duunin vieressä ja se on alkanu aika usein tulee mua vastaa kun pääsen duunista. Ja se ei haittaa mua yhtää. Me halataan toisiamme lastauslaiturin vieressä ja puretaan nopeesti päivän jutut, välillä annetaan pieni pusukin. Ollaan sanottu sitä iltahaliksi. Ja se on kivaa...
On äärettömän ristiriitaista joinain iltoina kun muija hakee mut duunista kävellä iltahalin jälkeen parkkipaikalle ja istua autoon jossa muija alkaa vuodattaa omaa vitutustaan ja sitä kui mulla aina kestää päästä ulos sieltä vitu rättiliikkeestä. Jos se tietäisi se melkovarmasti ajais mun yli sillä autollaan ja peruuttelis vielä varmistukseksi, mutta se ei tiedä. Miten mä oikein päästin itteni tähän kahden naisen loukkuun ja mitä helvettiä tästä mahtaa seuraavaksi seurata..?
]]>Mulla on duunissa pukukaappi johon tullessani jätän arkivaatteeni ja josta otan duunivaatteeni. Samalla jäävät vaatteiden taskuun asiat. Mä en sotke työ ja yksityisasioita ja aikoja keskenään. Kun pistän päälle työnantajan määräämän palvelusasun musta tulee asiakaspalvelija, yrityksen tulosta tekevä yksikkö, myyjä, varastomies, kahvinkeittäjä, atk-tuki, siivooja, visualisti, huumoriveikko. Mä en vie omia ongelmiani duuniin. Jos on ollut paska päivä voin auton tai dösän sijaan vaikka juosta töihin, käydä suihkussa ennen vuoroa ja thats it. Pää nollautuu hyvin ennen töiden aloittamista. Jopa mun ääni ja puhetapa muuttuu duunissa.
Työajan loppuessa homma menee toisin päin. Survon paskat asiakkaat, kämmätyt veloitukset, rikotut tavarat, kylmän kahvin, kiireen, hinnoittelun, väärin kirjatut lastit jne housujen taskuun postit lappujen, mattopuukon ja kynien sekaan. Sitten vaihdan vaatteet ja se oli siinä. Mikä oli duunissa jäi sinne. En todellakaan rupea märehtimään duuniasioita vapaalla. Jos joku työkaveri kertoi jonkun hyvän läpän niin voin sitä hihitellä kotimatkalla ja se on siinä.
Mä en myöskään halua että mun henkilökohtaiset asiat kävelee mun duuniin!!! Ei niin kivaa kuin se voisi ollakin niin mä en halua nähdä kavereita tms. duunissani, en ketään. Inhoan sitä että edes muija tulee käymään duunissani. Mutta nyt P on alkanu ravaamaan siellä. Ensin se poikkes siellä pari kertaa pikaisesti kattelemassa tai moikkaamassa. Okei se vielä menee. Mutta nyt se on ruvennu jo suorastaan kiusaamaan mua duunissa. Kyllä viihdyn sen kanssa jne jne. se on mielestäni seksikäskin ja muuta, mutta en silti halua sitä duuniini pyörimään korsetissa, hameessa ja korkeissa koroissa meikit naamalla. Voi vittu sentään.
Kesti sentään lähes kolme sekuntia ennen kuin joku kysyi sen käynnin jälkeen kuka toi oli ja tunsiks sä sen? Valehtelin sen olevan mun serkku joka tuli moikkaamaan. Ei varmasti mennyt läpi työkaverin virneestä päätellen, mutta sillä oli sentää sen verran pelisilmää et ymmärsi tämän asian olevan vain mun asiani.
]]>On käsittämätöntä kuinka sorapilluisia persenaamoja osa asiakkaista voi olla. Toisaalta en liene asiakkaana yhtään sen parempi. Känniset, vittuuntuneet, kiireiset, tärkeilijät, ne on ihan jopa huvittavia asiakasryhmiä, joista voi työkavereiden kanssa heittää uskomatonta läppää tauolla. Sitten on niitä hyviä tyyppejä jotka juttelee, heittää läppää, kutsuu jopa mökilleen grillaamaan "joku kerta".
Ja lopuksi on ne pahimmat, ihmisryhmät joita en vain voi sietää. Numero uno on johtavassa asemassa työskentelevä mersua ajava narsistinen persenaamainen 40-50 vuotias mies jolla on nainen mukana ostoksilla (vaimo tai "kaveri" samapa tuo vaikka molempia näkee). Sellaisella kaverilla on kaikki hyvin kunnes tulee ongelma, myyjä velottaa väärin (asia jonka voi korjata), tuote meni rikki (niitä voidaan vaihtaa), tai tavara on loppu varastosta (hei sitä tulee lisää!). Ongelma on EGO. Myönnän itsekin sortuvani käsittämättömyyksiin oman egoni vuoksi, mutta nämä äijät eivät voi egoltaan muuta kuin mesota loppuun asti. Täytyyhän vieressä pörräävän pikkutipun nähdä että tässä on pomo ja pomo määrää. Nämä tyypit jopa tajuavat menevänsä puihin, mutta niiden pitää loppuun asti olla väärässä jottei oma imago kärsisi naikkosen seurassa. Äijät mesoavat valittavat, puhuvat kuluttajasuojasta, "tuntevat" firman johtoa ja tärkeitä henkilöitä, uhkailevat poliisilla, terveystarkastajalla, palkkamurhaajilla, kettutytöillä. Ihan vitun sama. Kerran heitin tämmösen ulos sanomalla sen muijalle lopulta "Vietkös apinas ulos liikkeestä ettei tarvii houkutella banaaneilla?". Ei soittanu äijä poliiseja vaikka uhkasi vaan lähti. Tiedän asiaton kommentti mutta tyyppi alko haukkua työkaveria henkilökohtaisuuksilla ja sitä mä en jaksa kattoa.
Toinen pahimmista on äidit. Ei ei kaikki äidit, monet on mukavia joskin stressaantuneita, lapsista huolta, perhe pitää pyöriä, mies käy vieraissa ja kaupassa on ruuhkaa. Silti ne jaksaa, hatunnoston arvoista. Mutta sitten on ne "vapaan kasvatuksen kullannuput". Skidit juoksee pitkin liikettä mesoaa ja tuhoaa minkä kerkeävät. Äidin kullannuput ovat olleet ihan nätisti ja myyjäsetä on paha kun menee niitä ojentamaan kun ei ämmä itse osaa pitää kersojaan kurissa. Sitten ollaan myös niin yläluokkaa, hyviä, rikkaita, vittu parempia kuin minä köyhä siellä tiskillä ja hänen lapsistaan tulee menestyjiä eikä kaltaisiani luusereita. Samalle ämmälle kaikki on myös liian kallista, palvelu huonoa ja vaatteet paskoja kun eivät sovi hänen päälleen ja näytä seksikkäältä (sori vaan mutta ittensä sohvalla lihottanutta kolme synnyttänyttä ja yhden kanssa viimeisillään raskaana olevaa citymaasturilla paskallekin ajavaa naista ei saa seksikkääksi, hädin tuskin edes säädylliseksi tai siedettäväksi.)
Asiakaspalvelija astuu kehiin myös iltaisin ja viikonloppuisin kun menee soittamaan just sitä uutta hittii mikä soi tänää enerzillä aamulla kun mä vitun idiootti en kuunnellu sitä. Arvailen siellä levyjeni keskellä mistä ihmiset tykkää ja mistä ei. Yritän tulkata kännistä soperrusta metelin yli jotta voisin täyttää jonkin itseään ylihemaisevana pitävän kännisen ja paskasen friidun biisitoivetta. Välillä oon vitun hyvä tyyppi ku oon hei DJ. Välillä tää Dj on aivan paska, soitetaa kännykästä jotain hyvää ite. Viimestään 03:30 olen paskin kusipää ku pistän musan poikki vaikka just on niin vitun hyvä meno päällä ja yhden biisin voisi vielä soittaa. Joo.o. Arvostan kaikkien baarityöntekijöiden hermoja ja tekohymyjä, ootte uskomattomia kylmäkalleja. Ja ei mä en soita yhtäkään biisiä pilkun jälkeen, täytyy pokejenki saada mesta joskus tyhjäksi ja päästä kotiin nukkumaan.
]]>Mitä vittua?!? Nyt voisin kysyä mikä näillä ihmisillä on? Oikeasti älkää tappako itteänne! Se ei ole ratkaisu kuin teille ittellenne. Itsekäs omahyväinen ja vittumainen tapa ratkaista ongelmansa. Ei se teistä enää miltään tunnu, mutta mä vien 20. marraskuuta kynttilöitä hautuumaalle ja joka vuos vaan enemmän...
Palataan takaisin käytävälle. Mitä vittua? Parkuva nainen josta pidän, josta välitän, jonka kundikaveri seisoo vieressä ja mitä mun pitäisi tehdä kun en muutenkaan oo hyvä näissä jutuissa.? Päätin tehdä melko oikeaksi osoittautuneen valinnan ja tein vain niinkuin tein ajattelematta sen enempää. Halasin, lujasti ja hetken päästä katsoin Ptä silmiin ja sanoin suunnilleen "Hei. Sä pärjäät ja sä jaksat. Nyt pitää itkeä mutta sä oot iso tyttö, kyllä sä aina pärjäät". Sen jälkeen ne lähti kotiin kundin kanssa.
Jälkikäteen kuulin muutamaan otteeseen Pltä että sille oli tullut hyvä olo mun sanoista :). Kundi ei kuulemma ollu puhunu mitään aiheesta vaan suorastaan vältelly sitä. Pn mukaan sillon ku tuli paha olo ni se muisti vaan mun sanat "iso tyttö" ja sit se jakso taas. En tiedä valehteliko se vai ei, mutta sillä ei ole väliä sillä tunsin itseni taas tärkeäksi...
]]>